Ari Alapartanen Kriittisiä, mutta rakentavia huomioita maailmasta

Veroremontti mukaan hallitusohjelmaan

Palkansaaja maksaa palkkatulosta tuloveroa valtiolle ja kunnalle. Osakeyhtiöstä osakas voi ottaa varoja ulos palkkana tai osinkona. Osinkotulosta maksetaan sekä tuloveroa että pääomaveroa.

Osinkotulosta maksettavan veron määrä on vahvasti sidoksissa yhtiön varallisuuteen (nettovaroihin). Osingosta pääomatuloa on määrä, joka vastaa 8 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta 150 000 euroon saakka. Pääomatulosta 6 prosenttia on verovapaata tuloa ja 2 prosentista maksetaan pääomavero.  Kun pääomatulo ylittää 150 000 euroa, ylittävältä osalta 15 prosenttia on verovapaata tuloa ja 85 prosenttista maksetaan pääomaveroa.

Kun osakas nostaa osinkoa 12 000 euroa ja yhtiön nettovarat ovat 100 000 euroa, osingosta 6 000 euroa on verovapaata tuloa ja 2 000 eurosta hän maksaa 30 prosenttia pääomaveroa. Lopusta 4 000 eurosta 1 000 euroa on verovapaata tuloa ja 3 000 euroa katsotaan ansiotuloksi, joka lisätään muuhun osakkaan ansiotuloon, josta maksetaan tuloveroa.

Suuren nettovarallisuuden omistavan yhtiön maksamasta osinkotulosta maksettava vero muodostuu huomattavasti alhaisemmaksi kuin palkkatulosta maksettava vero. Osinkotulosta maksettava alhainen vero selittää sen, että vuonna 2017 tuhat suurituloisinta suomalaista maksoi tuloistaan veroa keskimäärin noin 37 prosenttia. Eli vähemmän kuin 65 000 euroa vuodessa ansainnut palkansaaja.

Valtamedia Yle mukaan lukien on jatkuvasti torpannut keskustelun pääomaverotuksen ja osinkoverotuksen oikeudenmukaisuudesta vetoamalla muun muassa siihen, että puuttumalla ja kiristämällä pääomaverotusta aiheutettaisiin pääoman pakenemista Suomesta ulkomaille. Väitteiden taustalta löytyy oikeiston lobbarit, joiden väitteitä valtamedian toimittajat eivät rohkene kyseenalaistaa.

Todellisuudessa suurin osa osakeyhtiöistä, joiden omistajat käyttävät hyväkseen pääomaverotusta, ovat keskikokoisia, pieniä ja joskus myös yhden henkilön omistamia yhtiöitä ja ne toimivat palvelujen tuottajina. Tulonsa ne saavat lähes poikkeuksetta julkiselta sektorilta, vakuutusyhtiöiltä, muilta yhteisöiltä tai yksityisiltä henkilöiltä. Vain hyvin pienellä osalla yhtiöistä on käytännössä mahdollista harjoittaa toimintaansa ulkomailta käsin.

Seuraavat esimerkit osoittavat, miten esimerkiksi harjoittamalla ammattia osakeyhtiömuodossa ja sijoittamalla varoja yhtiöön, laillisesti kyetään välttämään veroa. Esimerkeissä on käytetty voimassa olevia verokantoja.

A toimii kunnan palveluksessa asiantuntijatehtävissä. B toimii kunnassa samoissa asiantuntijatehtävissä, mutta myy kunnalle asiantuntijapalvelujaan omistamallaan yhden henkilön osakeyhtiöllä. A saa kunnalta palkkatuloa ja B laskuttaa kuntaa palveluistaan. Kumpikin on perinyt 200 000 euron arvoisen osakehuoneiston. B on sijoittanut osakehuoneiston yhtiöön.  Osakehuoneistoista kertyy A:lle ja B:lle verotettavaa vuokratuloa 5 000 euroa vuodessa.

Menojen jälkeen yhtiön liiketulos on 60 000 euroa ja vuokratuloa kertyy 5 000 euroa. A:n saamaksi vuosituloksi muodostuu 60 000 euroa. B nostaa yhtiöstä palkkana 12 000 euroa ja osinkona 53 000 euroa.

A maksaa palkasta tuloveroa noin 21 900 euroa ja vuokratulosta pääomaveroa 1 500 euroa eli hän maksaa veroa yhteensä noin 23 400 euroa.

B maksaa osinkotulosta pääomaveroa 1 200 euroa. Tuloveroa B maksaa noin 10 900 euroa. Yhtiö maksaa yhteisöveroa 10 600 euroa. Tuloista maksetaan veroa yhteensä noin 22 700 euroa.

A ja B saavat perintönä vielä 400 000 euron huoneistot. B sijoittaa huoneiston yhtiöön. Huoneistoista kertyy verotettavaa vuokratuloa 10 000 euroa vuodessa.

Tämän jälkeen verotus muuttuu niin, että A maksaa lisävuokratulosta pääomaveroa 3 000 euroa eli hän maksaa veroa yhteensä 26 400 euroa.

B maksaa osinkotulosta pääomaveroa 3 600 euroa. Tuloveroa hän maksaa noin 4 500 euroa. Yhtiö maksaa yhteisöveroa 12 600 euroa. Tuloista maksetaan lisäsijoituksen jälkeen veroja yhteensä noin 20 700 euroa. Lisäsijoituksesta B:lle kertyy siten noin 5 000 euron veroetu A:han verrattuna.

Sekä A:n että B:n tulot muodostuvat samoista tulolähteistä. Alhaisella yhteisöverokannalla (20 prosenttia yhtiön tuloksesta) ja osinkotulon verohyvityksillä on luotu järjestelmä, jolla voidaan edellä kerrotuin tavoin laillisesti kiertää veroa samoistakin tulolähteistä saaduista tuloista.

Jos mainituissa esimerkkilaskelmissa huoneiston arvoksi katsottaisiin 100 000 euroa ja siitä kertyväksi vuokratuloksi 2 500 euroa, B:n ja yhtiön maksamat verot muodostuisivat A:n maksamaa veroa suuremmiksi.

Edeltä ilmenevät esimerkkilaskelmat osoittavat, että vain ne yrittäjät, joilla on mahdollisuus sijoittaa tai kerryttää yhtiöön huomattavia pääomia, voivat ”hyödyntää” osinkoverotusta.

Mielestäni pääomaverotus ei ole oikeudenmukaista ja veroremontti pääomatuloverotuksen osalta on otettava seuraavaan hallitusohjelmaan. Remontti mahdollistaisi huomattavat verotulot ja mahdollistaisi tuloverojen alentamisen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset