Ari Alapartanen Kriittisiä, mutta rakentavia huomioita maailmasta

Vanhusten hyvinvointi laitettava bisneksen teon edelle

Julkiset palvelut ovat kiihtyvällä vauhdilla siirtyneet yksityissektorin hoidettavaksi, ja yhä useammin ulkomaalaisten omistuksessa oleville pörssiyhtiöille. Verovaroja siirtyy bisnesmaailmaan ja samalla liikesalaisuuden turvin piiloon julkisuudelta.

Palvelujen ja tehtävien ulkoistamista on perusteltu julkisen sektorin tehottomuudella ja säästöillä. Tutkittua tietoa ei kuitenkaan ole esitetty näkemyksen tueksi. Oikeisto on luonut mielikuvan julkisen sektorin tehottomuudesta ja yksityissektorin ylivertaisuudesta. Tosiasia kuitenkin on, että EU:n kilpailukykyraportin mukaan vuonna 2013 Suomen julkishallinto oli ylivoimaisesti EU maiden tehokkainta. 

On esitetty lukuja, joiden mukaan vanhusten hoivapalvelun kustannus hoivattavaa kohti olisi yksityissektorilla julkista sektoria alhaisempi. Tätäkään väitettä ei tutkimukset tue. Vanhusten kunnolla on merkitystä hoitokustannuksissa ja eniten kustannuksia aiheuttava hoiva kaatuu julkiselle sektorille, koska julkisella sektorilla on vanhusten hoitovelvollisuus.

Vanhusten hoivan puutteet pitkään tiedossa

Vanhusten hoivaan liittyvät puutteet ja laiminlyönnit ovat jo pitkään olleet päättäjien tiedossa. Julkiselle sektorille ei ole kuitenkaan osoitettu tarpeeksi varoja vanhusten hoivaan ja yksityissektorilla on annettu yritysten maksimoida voittojaan vanhusten kustannuksella. 

Vaikka ongelmat ovat olleet tiedossa, on menetelty samoin kuin on tehty ilmastonmuutoksen kohdalla. Priorisoinnissa taloudelliset edut on ohittanut niin vanhukset, kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaatimat todelliset toimenpiteet. 

Nyt, kun julkisuus ja vaalien läheisyys ovat nostaneet paineita, on kaikkien päättäjien ollut pakko esiintyä vanhusten puolesta. Erot mielipiteissä syntyvät silloin, kun yritetään puuttua vaikeuksien syihin. Suurin ongelmien aiheuttaja on julkisten palveluiden yksityistämisestä seurannut liiketoiminta, jossa hoivayhtiöiden voitontavoittelu on johtanut muun muassa siihen, että hoitohenkilökuntamitoitus on viety minimiin ja joskus jopa sen alle.

Yksityistä yritystoimintaa perustellaan esimerkiksi sillä, että yhteiskuntavastuullisesti toimivissa ”yhteiskunnallisissa yrityksissä” vanhustenhuollon laatu ja taloudellinen tehokkuus eivät sulje toisiaan pois. Perustelu ontuu jo siksi, että Suomen lainsäädäntö ei tunne käsitettä ”yhteiskunnallinen yritys”. 

Hoivapalvelujen kilpailuttamisessa ongelmia

Kunnat kilpailuttavat määräajoin kaikki vanhusten hoivaa tarjoavat tahot, joita ovat voittoa tavoittelemattomat säätiöt ja yhdistykset eli niin sanottu kolmas sektori, sekä voittoa osakkeenomistajilleen tavoittelevat osakeyhtiöt. Alalla toimii myös perheyrityksiä, joiden tavoitteena ei ole voiton maksimointi, vaan kohtuullinen tuotto ja laadukkaan palvelun tarjoaminen vanhuksille.  

Kunnan virkamiehet valmistelevat laatukriteerit ja pisteytyksen, johon hoivaa tarjoavien tahojen kilpailutus perustuu. Laatukriteerit koostuvat lukuisista eri tekijöistä, kuten esimerkiksi toimitiloista, huoneista, lääkäripalvelujen saatavuudesta jne. Kriteerit pisteytetään ja hinta, minkä kunta tarjoaa palvelun tuottajalle hoivaa tarvitsevasta henkilöstä, määräytyy pisteytyksen perusteella. 

Kilpailutuksissa ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että niissä suositaan yrityksiä. Kunnan tuottajille laatukriteerien perusteella tarjoamissa hinnoissa saattaa olla jopa yli tuhannen euron eroja. On tapauksia, missä yhdistyksen ylläpitämässä hoivakodissa hoidon laatu on todettu erinomaiseksi, mutta kunta on voinut maksaa sille vanhuksen hoivasta jopa tuhat euroa kuukaudessa vähemmän, kuin se on maksanut kansainväliselle yhtiölle.  Eroa on perusteltu laatukriteereillä. 

Käytettävissä on eri kunnissa toteutunutta tietoa siitä, millaista laatua vanhusten hoivassa on vaadittu ja miten eri laatukriteerejä on painotettu. Ainakin Espoossa kunta on ostanut hoivapalveluja sekä suurilta yrityksistä että kolmannelta sektorilta. Olisi tärkeää tutkia, miten laatukriteerejä on painotettu esimerkiksi Espoossa. Mitä mahdollisia laatueroja on ollut kolmannen sektorin ja yritysten välillä ja millaisia hintaeroja näiden välillä on ollut. Kunnat toteuttavat vanhusten hoivaa verovaroin, joten tutkimuksia ei tulisi estää liikesalaisuuteen vetoamalla. 

Valtakunnalliset laatukriteerit

On helppo yhtyä tohtori Outi Nuutisen ehdotukseen, että vanhusten hoivaan pitäisi saada nopeasti valtakunnalliset, mitattavat ja yksinkertaiset laatukriteerit. Niiden toteuttamisessa voidaan käyttää vanhusten hoivasta saatavissa olevaa runsasta kokemusta ja laajaa tutkimustietoa. Mielestäni myös korruptioriski vähenisi, kun laatukriteerejä eivät enää valmistelisi kuntien tai kuntayhtymien virkamiehet.

Tohtori Johanna Vuorenmaa on todennut suoran korruption olevan helposti havaittavissa, mutta korruptiivisten rakenteiden vaikutusta sen sijaan on vaikeampi tunnistaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

...Onneksi sentään Sipilän ja kokoomuksen puhallusyritys ohjata miljardi tolkulla soterahavirtoja yksityisten-jopa kansainvälisten pörssiyhtiöiden taskuihin,
"maakunta-,markkina-ja valinnanvapausmallillaan" EPÄONNISTUI !

- Hoiva-,päiväkoti-ja vastaavien PERUSPALVELUJEN ei todellakaan tule olla pisnis-ja rahastuskohteita!

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Toivottavasti demarien Aki Linden menee läpi ja hänestä tulee Rinteen hallituksen
sote-ministeri ja Li Anderssonista opetus-tai kultuuriministeri?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset