Ari Alapartanen Kriittisiä, mutta rakentavia huomioita maailmasta

Hallituksen talouspolitiikka ei ollut kestävää

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi vuosittaisen arvionsa hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta. Se arvioi hallituksen toimenpiteiden parantaneen työllisyyttä, vaikka vaikutusten suuruutta on vaikea arvioida. Kuitenkin on selvää, että myönteinen taloussuhdanne on ollut keskeinen syy työllisyyden parantumiseen.

Talouskasvun ennustetaan kuitenkin hiipuvan vuoden 2020 jälkeen yhden prosentin keskipitkän ajan kasvuvauhtiin. Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan työllisyys nousee 73 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä, mutta kääntyy tämän jälkeen laskuun ollen 70,3 vuonna 2033. Näihin arvioihin perustuu myös kestävyysvajelaskelmat, jonka asettamiin haasteisiin julkisen talouden sopeuttamiseksi nykyinen hallitus ei ole pystynyt vastaamaan mittavista julkisten palvelujen leikkauksista huolimatta.

Hallituksen julkisen sektorin leikkauksiin ja veronkevennyksiin perustuva talouspolitiikka voidaan siis asettaa kyseenalaiseksi julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden näkökulmasta. Talouspoliittinen arviointineuvosto kyseenalaistaa noususuhdanteessa tehdyt veronkevennykset ja työttömyysvakuutusmaksujen pienentämisen, jotka jättävät miljardien loven valtion kassaan. Samalla julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja, työttömien, opiskelijoiden ja eläkeläisten etuuksia on leikattu.

Sote-uudistuksen osalta talouspoliittinen arviointineuvosto näkee, että ei ole olemassa uskottavia arvioita siitä, miten uudistus kasvattaa tuottavuutta niin, että uudistuksen julkisten menojen säästöä koskeva tavoite voitaisiin saavuttaa palvelujen laadusta tai saatavuudesta tinkimättä. Todennäköisesti hallituksen ajama markkinamalli vain kasvattaisi menoja ja ohjaisi veronmaksajien rahat suoraan terveysfirmojen taskuun.

Vaalien jälkeen muodostettavalle seuraavalle hallitukselle jää edelleenkin kahden edellisen hallituksen jälkeensä jättämä julkisen talouden kestävyyden haaste ratkaistavakseen. Kaksi ensimmäistä haki ratkaisua säästöihin soteuudistuksesta. Jos kerran sen tuomiin säästöihin ei voi luottaa, pitäisikö tulevan hallituksen muuttaa sen sijaan talouspolitiikan suuntaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Työllisyysaste oli jo joulukuussa 2018 72,5%, eli se on kehittynyt enemmän kuin hyvin ja on varsin selkeästi hallituksen 72%:n tavoitetta parempi. Tässähän voi käydä jopa niin, että tuo blogissakin mainittu 73% voidaan saavuttaa jo ennen kevään vaaleja. Siitä voidaan sitten väitellä loputtomiin, kenen tai minkä ansiota se on.

Usarin tämän päivän juttu uusista työllisyysluvuista: https://www.uusisuomi.fi/raha/270110-suomen-tyolli...

Käyttäjän AriAlapartanen kuva
Ari Alapartanen

Hallitus on päässyt työllisyystavoitteeseensa, mikä on erinomainen asia. Voi olla, että VM:n laskelmat laahaavat hieman perässä, kun loppuvuoden työllisyyskehitys on ollut niin nousujohteista. Niin kuin jutussanne lukee, talousnäkymät eivät ole niin hyvät tuleville vuosille ja tällöin suhdanne voi kääntää myös työllisyysluvut alaspäin. Tähän täytyy myös seuraavan hallituksen varautua ja löytää keinot kestävyysvajeen umpeen kuromiseen. Tällöin nykyisen hallituksen linja leikkauksineen ja veronalennuksineen ei riitä saattamaan julkista taloutta kestävälle pohjalle.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#1:
Eivät ne velkaantumiskehitys ja vaihtotaseen kehityskään mitään aivan surkeita ole.

Käyttäjän AriAlapartanen kuva
Ari Alapartanen

TPAN:on raportissa kuitenkin sanotaan: "Valtiovarainministeriön viimeisimmän arvion mukaan kestävyysvaje on noin 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä on prosenttiyksikön vähemmän kuin hallituksen aloittaessa." Eli kurottavaa riittää.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Mistäköhän tuo kestävyysvaje kehittyy no se kehittyy meidän pohjoismaisesta sosialidemokraattisesta hyvinvointiyhteiskunta mallista. Siis on lakisääteisiä kululuja jotka ylittää valtion tulot. Valtionvelka tilanteessa 107 miljardia € ja on onni onnettomasta tilanteests että korot on 0 tasoa.
Punavihervasemmisto ryöpyttää päivästä toiseen hallituksen huonosta talouden hoidosta vaikka työttömyys on vähetynyt valion velka lasku suunnassa ja lisää valtion menot vähenee kun saadaan sote ja maakuntamalli toimimaan noi 3 miljardin säästötonodotettavissa. Tulevan hallituksen sotu ja kuntarakentee modernisoint tulevat korjaamaan kestävyyvajetta.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Ja taisi siellä arviointikertomuksessa vilahtaa että seuraavalla hallituskaudella työllisyysaste 75 prosenttiin tai kusessa ollaan..
Puolet työllisyyskehityksestä eikös ole sanottu että hallituksen toimista johtuvia muttei sillä väliä..
Seuraavan hallituksen pitää pystyä laskukauden aikana luomaan enemmän työpaikkoja kuin uutinen hallitus ja olen ollut käsittävinäni ettei veroja ja eläkkeitä korottamalla työtä luoda.
Ja se kestävuusvajeen vähäinen pieneneminen johtuu syntyvyyden laskusta..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset