Ari Alapartanen Kriittisiä, mutta rakentavia huomioita maailmasta

Miksi Järvenpään kaupunki hallinnoi Perhelän korttelia kiinteistöosakeyhtiönä?

Järvenpään ydinkeskustassa sijaitseva Perhelän kortteli ammottaa tyhjyyttään tällä hetkellä, kun Lujatalo vetäytyi hankkeesta juuri ennen rakentamisen käynnistymistä tänä syksynä. Rakentamisen on arvioitu lykkääntyvän kahdella vuodella. Asia on huolestuttanut kuntalaisia ja nostanut esiin monia kysymyksiä prosessiin liittyen. Yksi ongelma prosessissa on ollut avoimuuden puute, koska Perhelän korttelia hallinnoidaan kiinteistöosakeyhtiön kautta.

Perhelän kortteli on muodostunut neljän osakeyhtiön omistamista tonteista. Järvenpään kaupunki on ostanut kaikkien yhtiöiden osakkeet ja sulauttanut ne Kiinteistö Oy Järvenpään liiketaloon, jolla se on ryhtynyt korttelia hallinnoimaan. Sulautumispäätökset samoin kuin kaikki muutkin tontteja koskevat päätökset on Kiinteistö Oy Järvenpään liiketalossa tehty joko sen hallituksessa tai yhtiökokouksessa osakeyhtiölain säännöksiä noudattaen. 

Kiinteistöosakeyhtiö ei kuulu julkisuuslain piiriin, mikä on mahdollistanut ja edelleen mahdollistaa sen, että yhtiön tekemät päätökset voidaan liikesalaisuuteen vedoten salata kuntalaisilta. 

Kaupunki on hankkinut Perhelän korttelin toteuttaakseen maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyin tavoin korttelin käyttöä ja rakentamista. Kaupungin tarkoituksena ei ole ollut ryhtyä korttelin rakennuttajaksi eli kilpailemaan muiden rakentajien tai rakennuttajien kanssa.

Kun kunta harjoittaa kilpailevaa yritystoimintaa, se on toteutettava yritysmuodossa. Kuntalain 126 §:n mukaan silloin kun kunta hoitaa tehtäväänsä kilpailutilanteessa markkinoilla, tehtävä on annettava osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön toteutettavaksi. Lainkohdassa kuitenkin nimenomaisesti todetaan, ettei kunta hoida tehtäväänsä kilpailutilanteessa ainakaan silloin, kun kunta ostaa, myy tai vuokraa kiinteistöjä ja toiminta liittyy kunnan maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettujen tehtävien hoitoon. 

Kaupunki ei hankkiessaan korttelin tontit itselleen ole toiminut kuntalaissa tarkoitetussa kilpailutilanteessa. Eikö mainittu kuntalain säännös huomioon ottaen kaupungin olisi tullut ostaa Perhelän korttelin tontit eikä yhtiöiden osakkeita? Tällöin tontteja olisi voitu ja voitaisiin hallinnoida muun muassa kuntalaisten ja luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksien osalta noudattaen kuntalain eikä osakeyhtiölain säännöksiä.

Tiedossani ei ole, että korttelin tonttien hankintaan liittyviä kauppoja esittelevä kaupungin virkamies tai virkamiehet olisivat valtuustolle tai luottamusmiehille tuoneet esiin tonttien ostoa koskevan vaihtoehdon. Ei myöskään ole kerrottu edellä mainitusta kuntalain säännöksestä tai siitä, että säännöksen sanamuodosta huolimatta korttelia voitaisiin hallinnoida kiinteistöosakeyhtiönä.

Kun korttelin tonttien (nyttemmin tonteista muodostettu yksi tontti) omistus kuuluu kiinteistöyhtiölle, kortteliin liittyvät sopimukset ja kiinteistöyhtiön toimet, kuten esimerkiksi taloudenhoito, on voitu ja myös jatkossa voidaan liikesalaisuuteen vedoten salata kuntalaisilta. Mielestäni perustellusti voidaan kysyä, onko lainsäätäjän tarkoitus toteutunut, kun tontit on hankittu kiinteistöosakeyhtiölle ja tonttia hallinnoidaan kiinteistöosakeyhtiönä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat