Ari Alapartanen Kriittisiä, mutta rakentavia huomioita maailmasta

Tarvitsemme oikeudenmukaisen verotuksen

Tietokirjailija Pietilä kirjoittaa Keski-Uusimaa-lehdessä, että verotus on lähes joka vuosi kiristynyt viimeisten 10 vuoden kuluessa. Väite pitää paikkansa. Bruttokansantuote (BKT) vuosina 2008 ja 2017 on hyvä peruste verotuksen vertailulle.

Tilastokeskuksen mukaan suhteessa BKT:hen vuodesta 2008 vuoteen 2017 verotus on kiristynyt 41,1 prosentista 43,2 prosenttiin eli noin 2,1 prosenttiyksikköä. Verotuksen kiristys on ollut paikallishallinnon (mm. kunnallisvero) osalta noin 0,9 prosenttiyksikköä, pakollisten sosiaaliturvamaksujen osalta noin 0,6 prosenttiyksikköä, omaisuusverojen osalta noin 1,0 prosenttiyksikköä sekä tavaroista ja palveluista maksettujen verojen osalta noin 1,8 prosenttiyksikköä. Mutta valtion keräämät tuloverot suhteutettuna bruttokansantuotteeseen sen sijaan ovat laskeneet noin 1,5 prosenttiyksikköä. 

Tuloverot muodostuvat palkkatuloista ja pääomatuloista perittävistä veroista. Tulovero on palkkatulojen osalta porrastettu. Esimerkiksi vuonna 2017 alle 16.900 euron verotettavasta tulosta ei ole peritty tuloveroa. Muita veroja ja maksuja 16.900 euron vuositulosta on peritty noin 12,5 prosenttia. Vuonna 2017 on 120.000 euron verotettavasta palkkatulosta peritty tuloveroa noin 21 %. Veroja ja maksuja 120.000 euron vuositulosta on peritty yhteensä noin 46 prosenttia. Pääomatulon verotus ei ole vastaavasti porrastettua. Vuonna 2017 pääomatulosta on peritty veroa 30 prosenttia. Jos pääomatulot ovat olleet suuremmat kuin 30.000 euroa, veroprosentti on ollut 34.    

Valtion tuloverojen osuus verotuloista vuonna 2017 on ollut noin 13,4 miljardia euroa ja noin 14 prosenttia kaikista veroista ja maksuista. Tuloverojen kertymä on 10 vuoden aikana vähentynyt merkittävästi. Merkittävää tuloverojen vähentymisen kannalta on ollut, että osa suurituloisista on voinut ottaa tai ovat saaneet suurimman osan tuloistaan pääomatulona. Vuoden 2016 verotietojen mukaan sata suurituloisinta, joista sadannen tulot olivat noin 2,9 miljoonaa euroa, maksoivat veroa tuloistaan keskimäärin noin 37 prosenttia eli suhteellisesti vähemmän kuin mitä 80.000 euron palkkatulosta on peritty veroa. 

Suurimman hyödyn tuloverotuksen laskusta ovat saaneet suurituloiset. Heitä enemmän pieni- ja keskituloisten saamaa hyötyä ovat rasittaneet muiden verojen ja veroluonteisten maksujen korotukset. 

Työllisyyttä edistävää vaikutusta tuloverojen alentamisella ja pääomatuloista perityllä alhaisella verokannalla on näiden pitkän taantuman vuosien aikana vaikea todeta. Päinvastoin. Harjoitettu veropolitiikka on edistänyt pääomien kasautumista. Kun muita veroja ja maksuja on jouduttu vastaavasti korottamaan, on se heikentänyt pieni- ja keskituloisten ostovoimaa, mikä vaikuttaa työllisyyteen negatiivisesti.

Työllisyyttä edistää parhaiten verotuksen oikeudenmukaistaminen. On aika luopua 1990-luvulla säädetystä pääomatulon erikseen verottamisesta ja siirtyä yhtenäiseen tuloverotukseen, kuten vasemmistoliitto puheenjohtajansa Li Anderssonin johdolla on esittänyt.

(Julkaistu 7.9.2018 Keski-Uusimaa-lehdessä)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Oikeudenmukainen verotus on tietysti tasavero. Jokainen maksaa veroja esimerkiksi tonnin kuussa tai painuu maasta helvettiin. Eikös vain?

Mitä ihmeen oikeudenmukaista siinä on että eri ihmisillä on eri veronmaksuvelvollisuus? Luulisi että yhdenvertaisuusvaltuutettu edes ärähtäisi.

Käyttäjän AriAlapartanen kuva
Ari Alapartanen

Täytyy sanoa kyllä tähän, että käsitykseni oikeudenmukaisesta verotuksesta on hyvin erilainen.

Käyttäjän RistoKuoppala kuva
Risto Kuoppala

Pääomatulot on aivan syystä erillään. Pääomatulot tulevat riskonotosta, johon sisältyy useimmiten pidempi aikajänne. Olisiko kohtuullista verottaa yhtenä vuotena kovalla prosentilla tuloja, jotka ovat kumuloituneet esim. 10 vuoden aikana? Suosittelen kirjoittajaa tutustumaan aivan omalla rahalla sijoittamiseen ja sen jälkeen tuumailla miten oikeudenmukaista se verotus on. Vasemmistolaiset on halukkaita aina säätämään verotusta niillä osa-alueilla, josta heillä ei ole mitään ymmärrystä. Samaan aikaan heidän "yleishyödylliset" säätiöt tulouttaa fyrkat nollaverolla ja jakaa ne osinkoina omalle etupiirille.

Minna Lahter

On varmasti joo. Eikös koko vasemmistoliiton käsitys verotuksesta ole, että se on "oikeudenmukaista", kun sen hoitaa suurimmaksi osaksi "joku muu".

"Työllisyyttä edistää parhaiten verotuksen oikeudenmukaistaminen."

Osaatko muuten Ari kertoa, että jos tämä vasemmistoliiton esittämä "verotuksen oikeudenmukaistaminen" edistää parhaiten työllisyyttä, niin missä voimme nähdä tämän efektin toteutuneen? Varmastihan tämä idea on kokeiltu ja otettu jo käyttöön kymmenissä maissa, kun sen olet jo tiedon ja kokemuksen syvällä rintaäänellä todennut olevan työllisyyttä parhaiten edistävän asian.

Käyttäjän AriAlapartanen kuva
Ari Alapartanen Vastaus kommenttiin #4

Työllisyyttä se parantaa sitä kautta, että pieni- ja keskituloisten ostovoima paranee, koska välillisiä regressiivisiä veroja voidaan vähentää, kun pääomatulojen verotus tuo enemmän rahaa valtion kassaan. Sitä tuossa kirjoituksessani tarkoitin.

Suomessa on ollut ennen 90-lukua yhteneväinen ansiotulojen ja pääomatulojen verotus ja tällöin nautittiin myös alhaisemmasta työttömyydestä. Hyvä esimerkki korkeammasta ja progressiivisemmasta pääomatuloverotuksesta löytyy toisesta Pohjoismaasta, Tanskasta, jossa suurimmista pääomatuloista maksetaan 42 veroprosentin mukaan veroa. Tanskassa työttömyys on neljän prosentin luokkaa. Toki on päivänselvää, että työttömyyslukuihin vaikuttaa useita eri tekijöitä verotuksen lisäksi, mutta selvästikään korkea pääomatuloverotus ei ole siinä esteenä.

Toimituksen poiminnat